maanantai 28. syyskuuta 2009

Nettiympäristön medialukutaitoa

Tehtävänämme on tällä kertaa arvioida omaa medialukutaitoa. Oikeastaan olen jo pohtinut näitä asioita aiemmin ja erityisesti blogitekstissäni "Mediamaailman havainnointia". Siinä toin myös esille Lasse Lipposen mietteitä hänen artikkelissaan "Yleisestä mediaosaamisesta paikalliseen ja yhteisölliseen mediaosaamiseen" kirjoittamastaan medialukutaidon kahtiajaosta eli yleisestä mediaosaamisesta, jonka piiriin myös mediakasvatus kuuluu sekä paikallisesta ja yhteisöllisestä mediaosaamisesta, joka on erikoistumista johonkin tiettyyn median osa-alueeseen.

En siis rupea nyt toistamaan tuota tuon enempää, mutta voisin toki pohtia medialukutaitoani näiden uusien muotojen valossa eli juurikin nettiympäristössä tapahtuvaa toimintaa (myös blogien lukemista ja niihin kirjoittamista).

Elikäs, netissä pätee uutisten kohdalla sama luotettavuuden meininki kuin muissakin välineissä, joissa uutisia välitetään. Eli jos luen niitä ns. luotettavilta sivustoilta (Aamulehti, Hesari tms.) uskon niihin, mutta kriittisyyteni herää jos ne ovat juorulehtien palstoilta tai "roskalehdistöstä" peräisin.

Vaikka tuolla aiemmassa blogitekstissäni myönsin olevani välillä mainosten uhri, olen jostakin syystä netissä hyvin valveutunut ja tarkka niiden suhteen eli nettimainoksiin en niin vain haksahdakaan. Ne ikään kuin hyppäävät liikaa silmille. Televisiomainokset taas jotenkin ovat "hyväksyttävämpiä" ja lähempänä minua, koska olen ollut enemmän television ystävä kuin tietokoneen ja netin. Niinpä netin suhteen olen muutoinkin vähän kriittisempi!

Okei, sitten voisin mietiskellä blogien käyttöä ja niihin liittyvää medialukutaitoa. Ensinnäkin minun mielestäni blogien käyttö itsessään (vaikka se onkin osoittautunut ihan helpoksi näin ensikertalaisellekin) vaatii tiettyä osaamista käyttäjiltään eli Lasse Lipposen jaottelua mukaillen blogeihin liittynee paikallista ja yhteisöllistä mediaosaamista(/lukutaitoa). Blogit edellyttävät toimiessaan tarkoituksen mukaisesti ennen muuta aktiivisuutta sekä omien tekstien kirjoittamisen muodossa että toisten tekstejä kommentoiden. Vuorovaikutusta siis!

Mitä sitten blogien lukemiseen tulee... Vaikka blogit ovatkin varsin vapaamuotoisia omien asioiden esiintuomisen väyliä, aivan kuten luennolla "opetettiin", niidenkin tekstejä voi lähestyä myös retorisesta näkökulmasta eli niillekin voi esittää kysymyksiä ja tehdä tulkintoja siinä missä kaikille muillekin teksteille, kuten Lipponen asian ilmaisee artikkelissaan "Yleisestä mediaosaamisesta paikalliseen ja yhteisölliseen mediaosaamiseen".

Lähteet:
Lipponen. Yleisestä mediaosaamisesta paikalliseen ja yhteisölliseen mediaosaamiseen. Teoksessa Kynäslahti, Kupiainen ja Lehtonen (toim.) Näkökulmia mediakasvatukseen. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2007.

1 kommentti:

  1. "Elikäs, netissä pätee uutisten kohdalla sama luotettavuuden meininki kuin muissakin välineissä, joissa uutisia välitetään. Eli jos luen niitä ns. luotettavilta sivustoilta (Aamulehti, Hesari tms.) uskon niihin, mutta kriittisyyteni herää jos ne ovat juorulehtien palstoilta tai "roskalehdistöstä" peräisin."

    Mulla aivan sama juttu. Itse en usko Seiskaan tms. oli sitten kyseessä verkko- tai normiversio. Epäilys juttuihin herää aina.

    VastaaPoista